Kupla, Kuppelini, on aika sanoa hyvästejä. Olemme eläneet kuusi elämänmakuista vuotta yhdessä ensin Inarissa, sitten Keuruulla. Sinä olit se, joka aina sait minut hymyilemään huonoimpinakin päivinä ihan vaan nököttämällä pihallamme. Kiitos siitä!

Näin sinut ensimmäisen kerran Utsjoella Mantojärven rantatörmällä, jonne matkasin ihan juuri sinua tapaamaan. Olit Suomen pohjoisin toimiva Kupla ja tein sinusta juttua Iltasanomiin. Punainen, uhkea olemuksesi hurmasi minut heti. Olitkin juuri sopivasti myynnissä, joten tein kaupat ja noudin sinut myöhemmin keltaisen Lady-Kuplani kaveriksi. Ystävättäreni tanssahteli ympärilläsi kesäisellä kukkaniityllä ja lauloi: ”You are my destiny…”. Siitä sait kutsumanimeksesi Destiny.

Ikimuistoisin kaikista yhteisistä matkoistamme oli Nordkappin helmikuinen valloitus. Et jättänyt tielle, vaan jaksoit pinnistellä lumimyrskyjen läpi jämäkästi. Ystäväni tosin sai kätensä kipeäksi joutuessaan raapimaan tuulilasia auki neljän päivän ajan, jotta kuskina ollut mieheni olisi nähnyt ohjastaa sinua turvallisesti Pohjois-Norjan kapeilla vuonoteillä. Se oli todellinen jääskrapojen ja huopatossujen testimatka.

Olet tehnyt monet muutkin iloiseksi olemalla vain oma pirteä itsesi. Pikkupojat varsinkin katujen varsilla ovat pysähtyneet hämmästyksissään osoittelemaan sinua ja vilkuttamaan minulle. Moni keski-ikäinen on tullut kauppojen parkkipaikoilla muistelemaan omia kuplareissujaan ja kyselemään kuntoasi tai hintaasi. Pääsitpä kerran hääautoksikin.

Minua hävettää ja koen syyllisyyttä, kun joudun nyt sinusta luopumaan. Olet tullut osaksi persoonallisuuttani näinä vuosina. Vioissasi ja remonteissasi olen nähnyt oman fysiikkani esikuvan. Hilpeä olemuksesi on opettanut hulvatonta huumoria ja auttanut löytämään iloa pikkuasioissakin. Kiitos siitä!

Toinen Kuplani, se avomallinen Jippii, jää nyt ainoakseni, kun myyn sinut toiselle naiselle. Minua lohduttaa kuitenkin tietää, että hän rakastui sinuun heti ensi näkemältä, kuten minäkin aikoinani. Hän kävi miehineen ja lapsineen sinua testaamassa. Näin kuplahulluuden ensioireet heidän silmistään. Pääset siis hyvään kotiin.

Lupaan sinulle, että sitten kun vihdoin alan rikkaaksi joskus isona, ostan sinut takaisin. Myinhän sinut jo kerran aikaisemminkin, mutta ostin kuitenkin takaisin. Viihdy sen aikaa hyvin uudessa kodissasi, äläkä varastele enää kännyköitä, niin kuin olet viime vuosina tehnyt. Niiden etsimisessä uumenistasi on ollut kova homma.

Kaikkea hyvää sinulle rakas, kaunis nelikymppinen Kuplukkani!

Ehdota kuukauden Volkkaria