Moottori FAQ 3

Kirjoittanut P. Valtonen

Moottori FAKki 3/3, Boxer mosien erot / sekasikiöt


En ala ruotimaan T1 perusteisten koneiden moottorien jäähdytys eroja (kupla-paku-kolkki asennuksissa).
Lähinnä karkeasti se miten eri moottorien osat suhtautuvat toisiinsa

Tuossa CBS sivuilta mahtavaa aineistoa
http://www.customspeedparts.de/content/en/technic/motorenuebersicht.php


*******

Tässä jutussa käsittelen sitä miten eri VW boxer koneen osat on vaihtokelpoisia keskenään. Lopussa on muutama esimerkki aiheesta.


T1 1200 vastaan 1300 / 1500 / 1600
1200 koneessa on kampi 64 iskulla ja 77 männällä (30hp kone oli 75mm männällä). Erona muihin otsakkeen koneisiin on mm
- Kampiakselin iskua (1200 64mm, muut 69mm)
- Kiertokanki on pienemmällä helalla (1200 20, muut 22), joten 1200 mäntä ei käy 1300’n 77mm männän tilalle
- Kiertokangen kaulan halkaisija on sama kuin muiden (55mm), mutta laakeriliuskan leveyden suuntaan 1200 kampi on leveämpi (ei käy 1300 kiertokanki, jotta 85,5 männän voisi asentaa 1200 koneeseen)
-1200 on myöskin muihin koneisiin muutaman millin liian kapeat jäähdytys pellit, lyhemmät kannen pinnaputit, työntötangot, sylinteriputket ja änkkäri.
- Bonuksena on 1/1 keinut venakoneistossa (muissa 1/1,1). Imusarja / kansi liitos kohta on muista poikkeava (ristiin asennus mahdoton)
Joten 1200 osat on suuremmalta osaltaan vain 1200 koneisiin.
Poikkeuksena on toki lohko (pinnapulttivaraus) sekä nokka + nostajat, vauhtis, jakaja, kaasari yms. pikkunippelit.

Lisätääs tähän muutama 1200 koneen alaluokkia
*Männät
Kaikissa 30hp koneissa on 75mm mäntä (1131ccm), Muut 1200 koneet ovat on 77mm männällä (1192ccm). 30hp mäntiä on 1954-1955 monttupäänä ja 1955-1965 tasapäänä. 34hp konetta oli saatavana 1961 => 1mm korkeammalla puristuskorkeudella, 1966 mäntä muuttui m-uriltaan erilaiseksi ja tiheäripainen sylttyputki tuli. Viimeinen muutos mäntiin oli 74, jolloin tuli kupupäät.
* Laakerit 30hp 1955/1956 sekä 34 hp koneet 1960-1961
Runkolaakeria on ollut kahta eri kokoa, kaikki 30hp koneet ovat pienellä 8kaikki kiinteäjalkaiset lohkot) ja 34hp varhaiset 1200 ccm versiot 1960 asti. 34hpo versioissa oli myös irrotettavalla laturinjalka lohkolla. Irrotettavalla laturinjalalla olevan uuden/vanhan laakerilla olevan lohkon erottaa siitä onko laturinjalan alla oleva lohkon aukko O (vanha tyyppi) vai D muotoine (uudempi).
* Lohkon merkintä muutos 1965/1966
1965 enne pelkkä nro sarja, sen jälkeen 1200 lohko oli D-kirjain + nrot
* Lohkossa olevan sylinterinputken reiän koko 1965/1966 muutos
Vanhassa 1200 lohkossa oli 87mm reikä putkella ja uudemmassa 90 (sama kuin 1300/1500/1600)
* Nokka ja sen laakerointi lohkoon, muutos 1965/1966
Vanhassa nokka suoraan lohkossa, uudemmissa nokka laakeroitu lohkoon, kuten 1300/1500/1600 koneet
1200 koneissa on vielä erikoisuutena 1959/1960 valmistettu 30hp kone, se on osiltaan kuten 34 (irto laturijalka, suuret laakerit, yms), mutta tehot spexattu alemmas. Soppaa on vielä sotkemassa myöhemmin tehdaskunnostetut lohkot. Esim. 1200 lohko joka on uudemman tyypin sylinterikansi-& ö-pumppupinnapulteilla



T1 1300/1500/1600 vastaan Tölkin 1600 CT moottori
CT on mielenkiintoinen sekasikiö, kone on kaikin puolin kuin 1600 T1 kone, mutta lohkossa on ö-putsarille paikka (vinossa n 45ast vasemmalle)ja nokka/nostaja osasto on hydraulinen. CT on kuten omalla uniikillaan pannukakku jäähdytyksellä. Ainoa yhtenevä seikka on T4 jäähdytin siipi. CT lohkon muunto T1 pystypuhaltimelle ei ole paha homma, lohkossa olevia puhallinkopan kannake valuja pitää poistaa. Liian lähellä hihnapyörää oleva öljyjäähdyttimen paikkaa voidaan siirtää vauhtista päin, laittamalla CT koneessa oleva alumiininen välikappale T1 ö-jäähdyttimen ja T1 ö-jäähdyttimen jalan väliin. Tällöin puhallinkoppa voidaan laittaa lähes samaan paikaan kuin se tulisi tavan T1 lohkossa.
Tähän sitten T1 1300-1500-1600 koneen alatyyppejä
konetta on useammalla eri keskenään vaihtokelpoisella lohkolla
* Yhdellä ja kahdella öljynpaine jousella (Toinen ö-pumpun päässä, toinen vauhtiksen päässä). Uudemmassa on kahdet jouset ja siinä tyypissä on suuremmat öljykanavat. Helpoiten havaittu ero eri valuissa on ö-pumpun oikealla puolella oleva tulppa. Vanhemman mallinen on n10mm halkaisija ja päässä talttapääruuvimeisselille kohtio. Vastaavasti uudenmallisen lohkon sama tulppa on alumiinia, halkaisija n25mm.
* Uudempia lohkoja on 3 eri kevytmetalli valua vanha AS41, AS21 ja uusi AS41. Nuo koodit löytyvät lohkosta kyljistä. Vanhemman malliset ovat varustettu pelkillä varaosa nroilla
* Uudempaa lohkoa kahta eri pinnapiltti tyyppiä 8mm ja 10mm, uudemmat ovat 8mm ja osa 94mm mäntien putkista vaatii ko. kokoiset pinnapultit. Kaikki vanhat ovat olleet 10mm
* Lohkoa on olemassa eri valuja,
- Osassa lohkoissa on T1 tyyppinen valu
- Osassa on T2 tyyppinen (lohkoon saa kiinni laitettua takakannakkeen kiinni bolt-on),
- sitten on olemassa lohkoja joissa on takakannakelohkon valut, mutta koneistukset (mm kierteet) puuttuvat,
- sitten löytyy lohkoja joissa on vain toisessa lohkonpuoliskossa takakannakkeen raaka paikat, mutta toisessa ei.
- hupasin on ollut AS21 ja AS41 puolikkaiden sekoitus, josta toinen ollut raakile kannakkeella ja toinen ei.




T1 1300/1500/1600 vastaan T4 koneet
Koneet eroaa toisistaan oikeastaan kaikessa mahdollisessa. Jo se että kampi/lohko/kannet on pidemmät tekee osien yhteensovittamiset hankalaksi. Oikeastaan ainoat yhteen sopiva osa on
virranjakaja
öljypumppu. (T1 3 niittinen pumppu käy kaikkiin T4 koneisiin ja päinvastoin)
Sekä 210mm kytkinosat (210mm T2 kytkin osat käy T4 210mm koneeseen)
Kaikki muu on mitoitukseltaan, niin eroavaa, että bolt-on asennukset ovat ei-onnistuvia
Mainittakoon vielä että T4 koneissa oleva öljynputsari osoittaa suotaan alaspäin (vertaa CT)

T4 1700 vastaan T4 1800
Erona on männän halkaisija, 1700 se on 90,0 ja 1800 se on 93,0. Sekä se että 90 putkessa on pienempi sylttyputken yläpään halkaisija kuin 93 (kanteen uppoava osuus). Muita konekohtaisia eroja on männän tappi: 90 mäntää on tehty sekä 23 että 24 tapilla, (missä vuosimallissa raja menee, en tiedä) Em. juttu vaikuttaa myös kiertokankiin, niitä on siis 2 eri kokoa niitäkin (sama mitoitus muuten molemmissa versioissa)
Kansia on lukuisilla eri venttiili vaihtoehdoilla 1800 koneen 41-36 on suurimmat venat. T4 kansista löytyy ainakin yx valutyyppi, joihin 103 mäntä putkineen menee ilman lisähitsauksia. Eron näkee helposti rivoituksen valusta tulpan vierestä


T4 1700/1800 vastaan 2000
Erona on kampiakseli + kiertokanget + männät, ne ei ole vaihtokelpoiset keskenään, ellet sitten vaihda kaikkia kerralla koneesta toiseen. Yx ero on myös nokka/nostajat/tönärit, sekä kannessa oleva putken reiän halkaisija (1700ccm 100m, 1800/2000ccm 105mm). Kovien nostajien osat ei käy ristiin hytikka osien kanssa; esim. tönärien pituudella on 10mm ero & nokat eri profiililla & nostolla. Yx ero on konetyypeille vaihteleva kytkin koko (ks. FAKki 2)
Lisäksi vuodesta 1979 eteenpäin on 2000ccm koneessa ollut ns. uusi pakosarja. Uuden ja vanhan pakosarjan ero on havaittavissa siitä onko pakosarja ja kannen välinen liitospinta suora vai ei. Vanhassa (uppoavassa) mallissa on kuparinen tiiviste ja uudessa (ei uppoavassa) mallissa on saman tapainen kuin T1 kannessa pakosarjan tiiviste.

T1 vastaan WasserBoxer (WBX)
Lohkoissa on yllätys yllätys sama runkolaakeri ja sylinterijako. WBX kiertokanki on sekasikiö, siinä on T1 alalenkki ja T1 kangen pituus, mutta 24mm kiertokangen tapin hela. WBX kampiakselissa on T4 kokoinen laakeri vauhtiksen päässä, muut ovat T1 kokoa. Wauhtiksen kiinnitys on T4 tyyppiä (5 pulttia). WBX 2100ccm 76 iskuisen kammen asennus T1 lohkoon menee haastavaksi. WBX lohkossa on ohuemmat laakerit kuin on T1 lohkossa. Ja se että T4 vakio laakerista sorvaisi T1 lohkoon käypäsen ei onnistu.
WBX lohkoon kuplan kampuran asennus onnistuu näin helposti. Käytä kolme hihnapyörän puoleista laakeria WBX tyyppinä ja vauhtiksen puoleisin T1 lohkonlaakerina jossa on lohkonmitta 1.00 ylikokoa ja laippaväli 21. Ja oikean kokoinen stefakin on ihan laakerikauppa tavaraa.
Wasser kansien kiinnityksen mitoitus on jotakin T1 ja T4 kansien välistä. WBX’n uloimmat pinnapultit on leveämmällä kuin T1 ja vastaavasti kauemmalla kuin T4. Tosi sissit ovat tehneet epäkeskokierreholkit, joilla WBX lohkoon on saatu T1 tyypin kannet (Esim. Laitinen)
WBX lohkossa on T1 nokalle käypänen laakerointi, mutta nostajat ovat kapeampaa T4 tyyppiä. Jotta nokanvaihto kannattaa, holkita WBX lohko T1 nostajille sopivaksi.
Wasser lohkoja on kahta eri tyyppiä
* Ensimmäisten lohkojen vauhtiksenpuoleinen laakeri oli yksiosainen (kuten T4), mutta muut laakerit olivat lohko puolelta kuten T1. Sen jälkeen laakeri muuttui huomattavasti ohuemmaksi ja samalla laakerin pesä lohkossa pieneni.
Vanhoja lohkoja oli 1900 koneissa 8/1982->10/1985.
Uudet oli sitten 1900 10/1985-7/1992 ja 2100 koneissa 7/1985-7/1992


********

Seuraaviin sekasikiö esimerkkeihin olen sotkeentunut. Esimerkit ovat vanhuus järjestyksessä, tuorein viimeisenä

Esimerkki 1
Tää on kaikista yksinkertaisin; 1200 koneeseen tarvittiin lisää tehoa. vaununa oli 60 luvun alkupuolen kupla. Yksinkertaisesti 1,1 keinut tuoreesta 1300 bolt-on sarjana ja isännän mukaan tehonkasvu oli “merkittävä”. Tää nyt oli semmoinen putputtelu vaunu ja isäntä viimesilleen museo mies. Joten todellinen tehon kasvu jäi epäselväksi mulle . Haittana oli että omistajan mukaan “tulppia alko menee vauhilla”. Kiikut oli vain yhden kesä kiinni, sitten palas käsittääkseni vakio keinuihin takasin

Esimerkki 2
Jääskeläisen Markon WBX tbolla
Tähän annoin Markolle yhdestä WBX romulohkosta mittoja ja lopulta Marko suunnitteli & kasasi WBX koneen orggis vesivaipalla. Kokoa monsterille tuli 82*103. Kannet oli 42/38 ja virtasivat vaparina noin 240hp/182hp 12mm nostolla. Lisäksi kun painetta oli föönissä 1,5kiloa, niin maisema vaihtu ja komeesti. Parikertaa pääsin kyytiin istumaan kuppipenkkiin pelkääjän puolelle. Saakeli mikä laite!!
Wersio-2 vesivaipat läx menee ja tilalle tuli doitsin ilmajäähy putket
Wersio-3 ilmapuhallus syltyille sai kenkää, samoin Wasserkannet. Niiden tilalle tuli Autokraftin kannet vesijäähyllä
Wersio-4 No se on sitten kuulemma latery…… innolla odotan


Esimerkki 3
Nylundin Tommin T1 90,5*78 rookeri
Tää oli oman pääkopan tuotantoa. Tähän tuli perusosiksi T1 lohkoon 78suomi hitsikampi ilman vastapainoja + wasser kiertokanget (rookeriksi järsitty) + T1 90.5 käytetyt syltty putket + käytetyt T4 90männät 0.5mm ylikokoisena + uudet m-renkaat. Mäntiä piti lyhentää sorvissa about 1.5mm. Tuli yllättävän hyvä paketti. Kone sai kenkää yhden kesän ajan Tampesterin takamailla, kunnes meni takasin lihoiksi. Se on se ruokahalu ja sen kasvattamine.
Osat tuli vaihdossa mulle ja 90,5 kilkkeet meni 69 T1 kammen kanssa yhteen mosaan ja 78 kampi meni lohkoineen toiseen mosaan. Tää taitaa olla varsinaista kierrätystä…


Esimerkki 4
Ex Heimopäällikkö Funken T1 74*94 rookeri
Tässä olin tiedon antajana, osaksi osien hankkijana & koneistuttajana ja lopuksi myös toisena kasaajana.
Ideana oli yksinkertaisesti kuplan kammen 55mm kauloille asentaa T4 2000 50mm kauloilla olevat kiertokanget ja samalla offset hioa kampeen lisää iskua. Uudeksi iskuksi tuli 74 ja kiertokankien kavennuksen jälkeen asenettiin WBX männät kampiin kiinni. WBX männissä oli vakiona 24 holkki ja T4 kiertokangessa samoin. WBX mäntien 40ccm palotila oli liikaa puristussuhteelle, joten mäntien palotilasta lähti sorvissa puolet pois. 94mm T1 putket muuttuivat aivan liian pitkiksi, niitä lyhennettiin 7mm. Johtuen koneen kapeudesta, työntötangot piti vaihtaa lyhempiin ja samalla tönärien suojaputkien ainoaksi vaihtoehdoksi jäi nyloniset jousilla kasattavat versiot. Valitettavasti koneeseen tuli pari ongelmaa, väärin valitun lohko oli yx (öljy ongelmat urhossa 2002). Lisä bonuksena koneen osina ostanut henkilö havaitsi myöhemmin että kannet olivat liikaa laskettu 94 syltylle. Se oli vaan kumma ettei kumpikaan (SF/Mä) huomannut osien valkkaus vaiheessa sitä. Dääm..


Esimerkki 5
Juhis T4 1700
Tässä koneessa oli lähtökohtana oli loppuunajettu 1700 vakio mosa. Mun osuus oli mäntien ja mittojan toimittaminen sekä koneistamolla osien kiikuttaminen. Lopputulokseen tuli 92*69 T4-mosa (1835ccm). Tässä oli 92/69 kuplan mäntä porattuna loppuun ajettuun 90.0 T4 putkeen. Kiertokankena oli Saab H-kanget käännetyin pultein. Saab kangessa oli optimi mitoitus: 52mm laakeri (Offset hionnalla kampi 66-69 iskuksi, samalla kammen runkolinja ylikokoon), kiertokankien leveys oli +0,4mm leveämpi kuin vakiolla T4 kangella ja pituus 134mm (T4 vakio 127mm). Ylähela oli 24, jonka sisään koneistamo napautti suoraan 22 mm T1 helan. Lopputulos oli että dekki korkeus jäi hyvin lähelle nollaan. Valitettavasti Juha myi koneen ennen ensimmäistäkään käynnistystä. Koneen alakerran nyt omistaja Jappe. Saa nähdä onko tää paketti Jappe914-Waagenissa Urho2005


Lopuksi; tarkoitukseni ei ole elvistellä millään esimerkillä, vaan ainoastaan todeta että asioita voi tehdä muutenkin kuin vakio palikoita sekoittamalla. Toivottavasti joku saa tästä jutustani kipinän kokeilla jotakin uutta ja ihmeellistä konerintamalla.